Meltzer, A., & Saunders, I. (2020). Cultivating supportive communities for young people – Mentoreiden polut nuorten mentorointiohjelmaan ja sen jälkeen. Children and Youth Services Review, 110, 104815. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2020.104815

Yhteenvetona Ariel Ervin

Notes of Interest:

  • Vaikka monet viralliset nuorten mentorointiohjelmat auttavat nuoria pääsemään luotettavien aikuisten mentorihahmojen pariin, tutkimustietoa ohjelmien kyvystä kasvattaa taitoja ja yhteisöllisyyttä puuttuu edelleen, antaa aikuisille paremmat valmiudet tukea nuoria
  • Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten viralliset mentorointiohjelmat voivat luoda tarjota nuorille luotettavia aikuishahmoja analysoimalla, miten mentorit sovelsivat ohjelmassaan oppimiaan mentorointitaitoja tukeakseen nuoria menteesejään
  • Tulokset osoittavat, että vaikka joitakin rajoituksia on olemassa, monet aikuiset osallistujat ajattelivat, että heidän ohjelmansa auttoivat heitä tukemaan menteesejään aiempaa paremmin, mukaan lukien ohjelmansa ulkopuoliset nuoret (i.ts. heidän perheissään, yhteisöissään, & työpaikoillaan).
  • Tulokset viittaavat siihen, että nuorten mentorointiohjelmat voivat mahdollisesti olla hyödyllisiä yhteisötasolla

Esittely (Uudelleen painettu tiivistelmästä)

Luotettavan aikuisen läsnäolo elämässään voi olla nuorille keskeinen tuki nuoren aikuisuuden siirtymävaiheiden tekemisessä ja hallitsemisessa, mutta kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole käytettävissään tällaista aikuista. Virallisilla nuorten mentorointiohjelmilla pyritään täyttämään tämä aukko yksittäisten nuorten kohdalla, mutta vähemmän ymmärretään tällaisten ohjelmien kykyä edistää yhteisön rakentamista ja taitojen kehittämistä niin, että on enemmän aikuisia, joilla on taitoja ja herkkyyttä tukea nuoria yleisesti ja olla heille luotettavia aikuisia kaikkialla, missä he törmäävätkin heihin yhteisöissään.

Tässä artikkelissa tarkastellaan näin ollen yläkoululaisille suunnatun australialaisen nuorten mentorointiohjelman 15 mentorin laadulliseen tutkimukseen perustuen mentoreiden käsityksiä ohjelman kyvystä edistää tukevien yhteisöjen luomista nuorille, myös muille kuin erityisesti mentoroitaville nuorille. Tämä tehdään tutkimalla, miten mentorit odottivat tai ennakoivat soveltavansa ohjelmassa oppimiaan mentorointitaitoja muiden nuorten tukemiseen tulevaisuudessa. Tulokset osoittavat, että tietyin rajoituksin mentorit kokivat ohjelman kehittäneen heidän valmiuksiaan tukea paremmin nuoria tulevaisuudessa, myös muita nuoria kuin ohjelman osallistujia, kuten heidän perheissään, henkilökohtaisissa yhteisöissään, työpaikoillaan ja muissa vapaaehtoistoiminnan konteksteissa. Nämä havainnot korostavat, että sen lisäksi, että nuorten mentorointiohjelmat edistävät nuorten tukemista yksilötasolla, niillä voi olla myös joitakin etuja ryhmä- tai yhteisötasolla, ainakin mentoreiden näkökulmasta. Keskustellaan vaikutuksista nuorten mentorointitutkimukseen, ohjelmien toteuttamiseen ja rahoitukseen.

Implikaatiot (Uudelleen painettu keskustelusta)

Tulokset korostavat, että monilla (mutta ei kaikilla) tässä tutkimuksessa mukana olleilla mentoreilla oli jonkinlaista aiempaa kokemusta nuorten tukemisesta – toisinaan aikaisemman luotetun aikuisen roolin tai muun vapaaehtoistoiminnan, hyväntekeväisyysjärjestöjen tai ammatillisen roolin kautta, jossa on ollut mukana lapsia, nuoria tai yhteiskunnallisia palveluja. Aiemmasta kokemuksestaan huolimatta monet tutkimukseen osallistuneista mentoreista kuitenkin kokivat, että mentorointiohjelmaan osallistuminen lisäsi heidän valmiuksiaan tukea nuoria paremmin tulevaisuudessa. Virallisen koulutuksen ja mentoroinnin harjoittelun ansiosta mentorit kokivat parantaneensa viestintätaitojaan ja tarkentaneensa lähestymistapaansa kuuntelemiseen ja emotionaaliseen tukemiseen. Näin ollen he lähtivät mentorointiohjelmasta paremmalla tavalla kykenevinä tukemaan nuoria heidän perheissään, omissa yhteisöissään, työpaikoillaan ja muissa vapaaehtoistoiminnan konteksteissa. Monet tutkimukseen osallistuneista mentoreista pohtivat, miten he odottivat tai odottivat soveltavansa uusia mentorointitaitojaan näissä muissa yhteyksissä tulevaisuudessa; pienempi osa mentoreista kertoi esimerkkejä siitä, miten he olivat jo tehneet niin. Jotkut myönsivät myös kokemuksensa rajallisuuden. He kokivat, että heillä oli vielä opittavaa sellaisten nuorten tukemisessa, joilla oli vakavia sosiodemografisia ongelmia, kuten mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä, ”toimintahäiriöisiä perheitä” ja päihteiden väärinkäyttöä. Mentoreille oli kuitenkin hyötyä siitä, että he saivat paremman käsityksen kokemuksensa rajoista. Vaikka mentorointiohjelmasta saadut kokemukset olivatkin rajallisia, ne näyttivät kuitenkin lisäävän tässä tutkimuksessa mukana olleiden mentoreiden itsensä kokemia valmiuksia tukea nuoria myös ohjelman ulkopuolella. Näin ollen tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että mentorointiohjelma voi ainakin mentoreiden näkökulmasta osaltaan edistää tukevamman yhteisön rakentamista nuorille.

Näistä tuloksista seuraa, että sen lisäksi, että ne edistävät nuorten tukemista yksittäisen nuoren tasolla, mentoreiden näkökulmasta ainakin joistakin virallisista mentorointiohjelmista voi olla hyötyä myös ryhmä- tai yhteisötasolla. Vaikka mentorit työskentelevät läheisimmin yhden nuoren kanssa (tai pienen joukon kanssa, jos he toistavat ohjelman), havainto siitä, että he ennakoivat tai odottavat taitojensa olevan siirrettävissä tulevaisuudessa, tarkoittaa, että sitoutuminen mentoriksi voi auttaa lisäämään niiden aikuisten määrää, joilla on taitoja ja herkkyyttä tukea nuoria yleisesti ottaen riippumatta siitä, missä he kohtaavat nuoria omassa yhteisössään. Mitä enemmän tällaisia aikuisia nuorilla on käytettävissään, sitä enemmän heillä on tukivaihtoehtoja ja sitä tukevampia heidän yhteisönsä voivat olla kokonaisuutena. Ryhmä- tai yhteisötasolla nuoret voivat siis epäsuorasti hyötyä siitä, että heidän yhteisössään on mentorointiohjelmia, vaikka he eivät suoraan osallistuisikaan niihin. Vaikka paikat, joissa mentorit ennakoivat tukevansa nuoria tulevaisuudessa – perheensä, yhteisönsä, työpaikkansa ja muut vapaaehtoistehtävät – liittyivät alueisiin, joilla jotkut olivat jo tukeneet nuoria ennen mentorointiohjelmaan osallistumistaan, on tärkeää, että ohjelman jälkeen monet näyttivät tuntevan olonsa luottavaisemmaksi ja valmiimmaksi ryhtymään uusiin nuorten tukitehtäviin näillä alueilla tulevaisuudessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.