Hamartomas ovat hyvänlaatuisia kasvaimen kaltaisia epämuodostumia, jotka alun perin kuvattu Albrecht.1 Hamartomas keuhkojen voi olla keuhkojen tai endobronchially. Sairaalassamme otettiin vastaan 37-vuotias nainen, jolla oli ollut kolmen kuukauden ajan etenevä hengenahdistus. Hän oli tupakoinut 20 askia vuodessa. Fysikaalisessa tutkimuksessa havaittiin vasemman keuhkokentän heikentyneet hengitysäänet. Rintakehän röntgenkuvassa todettiin vasemman alalohkon atelektaasi (kuva 1a). Tietokonetomografiassa havaittiin 2 cm × 3 cm × 1,5 cm kokoinen homogeeninen massa, joka tukki vasemman alemman keuhkoputken. Diagnoosia ja hoitoa varten tehtiin jäykkä keuhkoputkien tähystys hengitysteiden turvallisuuden säilyttämiseksi. Vasemman pääkeuhkoputken suuaukkoa tukkimassa havaittiin normaalin keuhkoputken epiteelin peittämä kasvava, polveileva vaurio (kuva 1c). Distaalisen keuhkoputken havaittiin olevan vapaa. Kasvain poistettiin snare prob -menetelmällä ja kasvaimen tyviosaan sovellettiin kylmähoitoa (kuva 1d). Postoperatiivisesti hengenahdistus laantui ja vasemman alalohkon atelektaasi hävisi (kuva 1b). Kasvaimen patologisessa tutkimuksessa diagnoosiksi saatiin hamartooma (kuva 1f). Kuukautta myöhemmin tehdyssä kontrollibronkoskopiassa havaittiin rustokomponenttia sisältävä kasvaimen pinta 1 cm distaalisesti pääkariinasta posteromediaalisella seinämällä. Kylmähoitoa sovellettiin vaurion pohjaan, mutta rustokomponentin vuoksi se oli tehotonta (kuva 1e). Potilas on seurannassa ja oireeton. Hamartoomat ovat yleisimpiä hyvänlaatuisia keuhkojen kasvaimia, mutta niistä vain 10 % on endobronkiaalisia.2 Yleensä potilaat ovat diagnoosin tekohetkellä kuudennella vuosikymmenellä, ja potilaat ovat miespuolisia (4:1).3 Tapaussarjoissa ei havaittu eroa keuhkoputkien jakautumisessa.4 Useimmat endobronkiaaliset hamartoomat olivat oireettomia, mutta niihin voi liittyä myös hemoptyysiä, yskää tai hengenahdistusta tai radiologisia löydöksiä, jotka viittaavat keuhkokuumeeseen, atelektaasiin ja intrabronkiaaliseen kasvaimeen.4 Joissakin endobronkiaalisissa hamartoomissa esiintyi hengitysteiden tukkeutumisen oireita ja löydöksiä, jotka muistuttivat keuhkoputkien karsinoomaa…. Kuten tapauksessamme, useimmat niistä olivat peräisin suuremmasta keuhkoputkesta, kasvoivat luumeniin ja tukkivat hengitystiet.4 Näiden kasvainten hoito endobronkiaalisilla toimenpiteillä voi olla diagnostista ja terapeuttista samassa istunnossa. Lämpöön perustuvia menetelmiä, kuten laser- tai argonplasmakoagulaatiota, suositellaan endobronkiaalisten hamartoomien hoitoon erityisesti oireisilla potilailla.4,5 Näiden kasvainten varhainen poisto on tärkeää ennen parenkyymilöydösten ilmaantumista. Sen vuoksi endobronkiaalisten hamartoomien bronkoskooppinen toimenpidemenetelmä ei ainoastaan hillitse oireita, vaan sillä voidaan myös ehkä välttää thorakotomian tarve. Kirurginen hoito olisi varattava tapauksiin, joissa hamartoomia ei voida lähestyä endoskopialla. Tapauksessamme potilaamme hyötyi endobronkiaalisesta hoidosta leesion sijainnin vuoksi, ja leikkaus vältettiin.

Kuvio 1. Endobronkiaalinen hoito.

Rintakehän röntgenkuva ennen (a) ja toimenpiteen jälkeen (b), josta näkyy vasemman alalohkon atelektaasin häviäminen. Keuhkoputkien tähystyksessä (c) vasemman pääkeuhkoputken tukki kasvava, normaalin keuhkoputken epiteelin peittämä, polveileva leesio. Bronkoskooppikuva resektion jälkeen (d) ja kuukauden kuluttua (e). Resektoitu materiaali (f).

(0.4MB).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.